Yhdistyksen säännöt
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Perheiden hyvinvoinnin puolue, ruotsiksi Familjens välbefinnande partiet.
Yhdistys voi kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista, englanninkielistä nimeä Family Welfare Party. Yhdistyksen kotipaikka on Orimattila, toimialueena koko Suomi.
Yhdistyksen kieliä ovat suomi, ruotsi ja englanti, pöytäkirjakieli on suomi.
2 § Toiminnan periaatteet, yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu
Toiminnan periaatteet:
1. Toiminta perustuu lähimmäisenrakkauden, oikeudenmukaisuuden ja kansanvaltaisuuden aatteille.
2. Kansalaisten oikeuksien puolustaminen, tukeminen ja vahvistaminen.
3. Vapaana yksilönä jokainen ihminen pystyy kehittymään, kehittämään sekä muodostamaan oman kuvansa itsestään ja ympäristöstään. Ihmisen on saatava toteuttaa, saada tukea ja ilmaista itseään vapaasti toisia ihmisiä ja luontoa kunnioittaen.
4. Vapaus on vastuullista ja yhteisöllistä. Yhteiskunta rakentuu ja kehittyy henkilökohtaisen vastuun ottamisen kautta, yhteisöllisen vastuun tukemana. Tunnemme vastuumme toisista ihmisistä, luonnosta ja yhteiskunnasta.
5. Hyvä yhteiskunta perustuu kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. Tavoiteltava demokraattinen järjestelmä perustuu vapaaseen osallistumisoikeuteen, monipuolisiin vaikuttamismahdollisuuksiin, yhteiskunnan läpinäkyvyyteen ja ihmisten aktiivisuuteen. Tavoitteena on kansalaisten kuuleminen, osallisuuden edellytys ja turva. Valtion tulee olla avoin muutoksille, kritiikille ja kehittymiselle. Toimiva demokratia vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Yhdistyksen tarkoitus:
1. Edistää lapsiperheiden hyvinvointia, yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa ja arvostusta.
2. Tukea yksilön/perheen itsemääräämisoikeutta omissa asioissaan.
3. Toimia demokraattisen päätöksenteon toteutumiseksi nykyistä tiedonsiirtoteknologiaa hyödyntäen: tavoitteena mahdollisimman pikaisesti poistaa kansanedustajien puoluekannat päätöksenteossa ja suitsia päättäjien palkka- ja korvauskäytäntöä, sekä kehittää pankkipalvelutunnisteinen online-kansanäänestysjärjestelmä, joka korvaisi nykyisen kansanedustajakäytännön ja toisi uuden ulottuvuuden kunnalliseen päätöksentekoon. Kansalaisäänestys ei velvoita osallistumaan, mutta antaa siihen todellisen mahdollisuuden.
4. Edistää kansallista hyvinvointia, toimia suomalaisen oikeus- ja hyvinvointivaltion maineen eheyttämiseksi.
Tavoitteena kansalaisten arjen tarvittava ja tarkoituksenmukainen tukeminen koko elinkaaren ajan, täystyöllisyys, tarpeettoman viranomaistoiminnan ja byrokratian alasajo, kuluttajavastaisten lakien ja yhteiskunnallisten epäkohtien oikominen.
Despotismin lakkauttaminen, oklokratiaa välttäen.
5. Toimia eri elinkeinojen suomalaisuuden ja säilymisen turvaamiseksi.
6. Edistää toimia luonnon puhtauden säilymiseksi. Elämän edellytyksiä ovat puhdas vesi ja ravinto, sekä hengitysilma. Puhdas luonto on osa viihtyisää ympäristöä.
7. Edistää yhteistyötä muiden valtioiden kanssa. Yhteistyöllä haetaan resurssien yhdistämisellä saatavaa yhteistä hyötyä. Suomea tai suomalaisia millään tavoin vahingoittavasta toiminnasta tulee kieltäytyä.
8. Tukea riittävää maanpuolustusjärjestelmää, itsenäistä turvallisuuspolitiikkaa. Rauhanaatteen näkyvä esilletuominen.
9. Edistää suomalaista koulutusjärjestelmää. Tukea suomalaisen kulttuurin säilymistä, ja monikulttuurisuuden positiivista kehitystä.
10. Tukea hallittua maahanmuuttopolitiikkaa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
1. noudattaa periaate- ja yleisohjelmaansa
2. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
3. tekee aloitteita ja kannanottoja
4. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
5. järjestää keskustelu-, seminaari-, juhla- yms. tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, ja erikseen hankittavalla luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä harjoittaa kahvila- ja ravintolatoimintaa.
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen jäsenilleen.
3 § Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta. Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Jäsenen tulee osoittaa toimissaan rehellisyyttä ja noudattaa yleisiä hyviä tapoja huolehtien yhdistyksen maineesta.
Jäsenellä on oikeus esittää julkisesti yhdistyksen linjauksesta poikkeava lausuma, kunhan tuo selvästi esiin, että kyse on hänen henkilökohtaisesta mielipiteestään tässä nimenomaisessa asiassa.
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen hallitus.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäsenenä oleville yksityishenkilöille.
6 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtajat, 1-2 varapuheenjohtajaa ja 2-10 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-5 varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Hallituksen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen jäsen yksin.
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuusi viikkoa ennen varsinaista kokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
9 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Yhdistys pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään huhtikuussa ja syyskokous lokakuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää; kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kahdestakymmenestä (1/20) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 4 viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. Sääntöjen 9 §:ssä mainitusta etäosallistumisesta kokoukseen tulee ilmoittaa hallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.
11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksella 1-2 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. valitaan joka toinen vuosi tässä järjestyksessä:
-hallituksen puheenjohtaja
- 1-2 hallituksen varapuheenjohtajaa
-hallituksen muut varsinaiset jäsenet
-hallituksen varajäsenet
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1-2 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
12 § Piiriyhdistykset
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla
2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kunnallisvaaleissa ja vastata puolueen kunnallisvaalikampanjasta
4. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista.
Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt. Kuitenkin vähintään 1/2 puolueen ehdokkaista vaalipiirissä on oltava piiriyhdistyksen esittämiä.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
15 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita europarlamenttivaaleissa.
Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
16 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
17 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti.
18 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen. Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
19 § Osanotto jäsenäänestykseen
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
20 § Vaalin toteuttaminen
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, kuitenkin enintään neljä, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnys lasketaan jakamalla annettujen äänien määrä jaossa olevien paikkojen määrällä (Hare quota).
21 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan yhdistyksen varat yhdistyksen kokouksen valitsemalle rekisteröidylle yhdistykselle käytettäväksi perheiden arjen tukemiseen.
