Viranomaispeliä

Avioero, yrityksen konkurssi, ulosottovelka ja asunnottomuus. Neljä syytä, miksi suomalaismiehet tekevät tilastojen mukaan itsemurhia. Vaan entäpä, kun ne kaikki osuu kohdalle - ja ensimmäistä lukuunottamatta mikään niistä ei ole itse aiheutettua, vaan johtuu muiden tahojen ja viranomaisten tekemistä virheistä ja laiminlyönneistä?

Loka-marraskuussa 2010 Mikko Veijalainen, 49, sai puhelun Sauvon sosiaalitoimesta: Ottaisiko hän tyttärensä asumaan luokseen, vai sijoitetaanko? Että äiti ja teini-ikäinen tytär eivät tule toimeen keskenään, ja äiti haluaa tyttären pois.
Jo jouluksi tytär oli muuttanut isänsä luokse. Mikko ei alkanut kyselemään elatusmaksujen perään. Mutta kun häneltä alettiin perimään ulosottoteitse tyttären elatusmaksuja useammalta vuodelta, heräsi suuri kysymys: miksi?

Selitys on yksinkertainen.
Kun tytär muutti äidiltä isälle, ei asianmukaisia sopimuksia tehty. KELA maksoi yhä edelleen äidille lapsen elatusmaksut, vaikka tytär asui isänsä luona. Ja kun selvisi, ettei lapsi asunutkaan äidillään, KELA perii turhaan maksetut elatusmaksut takaisin. Isältä.

Vielä vuoden 2011 syksyllä Mikko oli yksityisyrittäjä. Kun yritystulot hiipuivat, ei sosiaalitoimesta tullut apua. Siirryttiin omakotitalosta kaksioon, yhä vuokralla. Lopulta tulona oli vain kuntoutustuki, noin 800 euroa kuukaudessa.
Keväällä 2012 tukeen tuli katko, kun KELA käsitteli hakemusta kolme kuukautta. Mikko myi omaisuutta - autonrenkaita, peräkärryjä, huonekaluja jne., jotta olisi ruokarahaa. Vuokrat jäi maksamatta, ja häätö tuli.
Isä ja tytär asuivat jonkin aikaa Mikon äidin luona, kunnes saivat vuokrayksiön, jossa asuivat vuoden 2014 kevääseen. Tytär valmistui, ja muutti omaan asuntoon. Ja tämän jälkeen ulosotosta alettiin perimään elatusmaksuja ajalta 11/2010-2011, vaikka tytär asui jo tuolloin isällään.

Keväällä 2011 Mikko kävi tyttärensä kanssa Sauvon sosiaalitoimessa palaverissa, jossa tyttärelle luvattiin tukea mm. huonekalujen hankintaan. Tytär kirjoitti asioistaan vastaavalle sosiaalityöntekijä Anneli Ohmalle hakemuksen, mikä evättiin. Perusteluna oli, että tytön äiti oli luvannut antaa sängyn. Sänkyä ei kuitenkaan koskaan näkynyt.
Mikko ihmettelee, että miksi asiasta on edes keskusteltu tytön äidin kanssa; tämähän antoi lapsen huostaanotettavaksi:
-Yleensäkin kohtelu Sauvon puolelta ****n muuton jälkeen oli täysin välinpitämätöntä; ei minkäänlaista jälkihoitoa tai tukea, päinvastoin, kaikki meni päin persettä.

Mikolla ei ole esittää papereita, että milloin tytär on muuttanut hänen luokseen, jotta maksut voitaisiin periä hänen sijaan lapsen äidiltä.
Sauvon sosiaalitoimi ei ole, useista pyynnöistä huolimatta, luovuttanut isälle asiakaskertomuksia.  Lain mukaan viranomaisen on pyynnöstä toimitettava asiakirjat kohtuullisessa ajassa.

Mikko oli yhteydessä Sauvon sosiaalijohtajaan, Leena Pesuun - tuloksetta. Turun Aluehallintovirastosta ohjeistettiin olemaan yhteydessä sosiaalijohtajan esimieheen, kunnanjohtajaan. Mikko soitti kunnanjohtaja Seppo Allénille viime syksynä, kertoen terveiset Aluehallintovirastosta. Että ellei papereita heru, hänen tulee tehdä virallinen kantelu. Allén lupasi selvitellä asiaa. Mitään ei ole kuulunut.
Salon terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä Kirsi Paju on myöskin koittanut hoitaa asiaa, ja sosiaalijohtaja Pesu oli lokakuussa 2015 luvannut soittaa Mikolle. Mutta vieläkään ei mitään ole kuulunut.

Valtuutettu yhteyshenkilö oli yhteydessä Kirsi Pajuun puhelimitse 7.1.2016. Puhelimessa Paju luki omat kirjauksensa, ja lupasi vielä laittaa seuraavana päivänä samat tiedot sähköpostitse. Tuo iltapäivällä lähetetty sähköposti sisälsi kuitenkin vain valittelut, ettei hänellä ole oikeutta antaa asiakkaan tietoja. Mitä tapahtui?

Tapahtui se, että Kirsi Paju soitti sosiaalijohtaja Pesulle. Tämä näkyy Pajun kirjauksista, jotka Mikko sai 11.1. noutaa tulostettuna. Puhelun sisältöä voi vain arvailla. Kirjauksissa on myös virheitä, kuten "asiakas myös toivoo, että ak soittaisi Pesulle ja tiedustelisi milloin asia etenee". Todellisuudessa Paju on sanonut Mikolle 7.1., että hän voi soittaa Pesulle ja tiedustella asiaa, johon Mikko antoi luvan.

Mikko on asunnoton, asunut autossa viime vuoden toukokuusta.  Sosiaalitoimesta on luvattu Mikolle maksaa vuokra-asunnon vuokra, mutta kyykytys jatkuu: takuuvuokraa ei makseta, kun ei ole luottotietoja.

Kaiken huippuna on, että Mikko kävi oikeusaputoimistossa elatusmaksujen vuoksi. Palkkatietojen perusteella tyttären äidillä oli maksamattomia elatusmaksuja liki 16.000 euron edestä niiltä vuosilta, kuin tytär asui isänsä luona. Mikko sai noin 3000 euron edestä maksusuorituksia. Kun lasketaan lisäksi se noin 1800 euron velka, jota KELA perii Mikolta, saatavia on yhä liki 15.000 euroa.

Kantelu Aluehallintovirastoon on pitkä tie. Lyhyemmän tien tarjoaa julkinen paine.



Tarvittavat paperit on löydyttävä, ja toimitettava Mikko Veijalaiselle mahdollisimman pian.

Lisäksi vaadimme Sauvon kunnanjohtaja Seppo Allénin eroamista/erottamista. Kunnanjohtaja on kunnan työntekijöiden, myös sosiaalijohtajan, esimies.
​
Kunnanjohtajan ei sovi katsoa läpi sormien työntekijöiden tekemiä laiminlyöntejä, saati virkarikoksia.
Seppo Allén ei ole puuttunut sosiaalitoimen tekemiin virheisiin toimenkuvaansa oleellisesti liittyvää vastuuta kantaen.

Allekirjoita adressi TÄÄLLÄ  

---